Vielä eilen tuntui silta että kauheeta, työt suunnittelematta, vaan eihän se niin mee. Kossi söi hyvin ja nukkui hyvin ja ihan vaan leikin hänen kanssaan ja seurailin touhuja ja mietin että onko ihminen samanlainen kuin vaikkapa 5000 vuotta sitten ja mikä apu lapselle on ollut uhkarohkeasta kiipeilystä vaan silloin kun on pudonnut on ollut pehmeähkö alusta jos ei oo sattunu olemaan louhella. Kaikki pitää panna suuhun, sen nyt ymmärtää, ja mikskähän sitä sanotaan kun matkii ilmeitä ja eleitä, oliko se joku peilijuttu, senkin voi ymmärtää.

Meleko yksinkertaset eväät oli tänäänkin, vaan ei oo nälkä vaikka kyllä pitäs olla ni läskit hupenis.

Huomenna ei kossi tuukkaa kun meen satatonnaribileisiin ja KÄYN KAUPASSA, jeeeeeeeeeeeeeee.

Saan nuorten entiset sohvat 2+3 ja puran nuo äitin entiset ja vien ylös.

Kävin kossin kanssa vaunuttelemassa ja oli ihan järkytys miten huono kunto mulla on, pakko alkaa kuntoilla, oon kyllä ollukki hirveen kauheen kamalan laiska.